Pitää se nyt vaan jaksaa. Huomenna lähdetään kyläilemään anoppilaan ties kuinka moneksi päiväksi (kissat matkaa mukana, ei niin väliä milloin palataan) ja sieltä tuskin päivittelen lainkaan. Eli jos en nyt jaksa blogata U:n kuulumisia, jäänee päivittely taas jonnekin hamaan tulevaisuuteen..

Neuvolassa käytiin 7.2. eli samana päivänä kun neiti täytti 5kk. Kaikki hienosti, sekä äitiä että tyttöä kehuttiin jos vaikka missä asiassa. Painoa 7050g, pituus 64,2cm. Varaa hienosti jaloilleen, saatiin sekä lupa että kehotus pitääkin tyttöä nyt jaloillaan jotta saa jumpattua lisää voimia lihaksiin. Ja voi että meillä jumpataankin! Sylittely ei todellakaan ole mitään sylittelyä enää, vaan jatkuvaa jumpattamista ja tarkkana olemista, ettei neiti yritä karata ties minne. Parasta mitä Umppa tietää tällä hetkellä on roikkua pää alaspäin. Joko niin, että käsistä pidetään ja nakkaa itsensä roikkumaan, tai sitten tykkää makailla sylissä poikittain selällään niin, että taivuttaa niskan niin taakse kunnes päälaki on sohvaa vasten. Kahjo. Myös moonwalk on hallussa, tietenkin siis kainaloista tuettuna - eteenpäin typy askeltaa vain vahingossa. Matkii kyllä hienosti, isin tarmokasta tepastelua seurasi hurjan tarkasti ja teki tismalleen saman perässä.

Unski on maistellut soseita n. 4½kk iästä lähtien. En aikonut kiirehtiä kiinteiden aloittamista, mutta meidän neiti ei vaan enää tuntunut tulevan tarpeeksi täyteen pelkällä maidolla. Eli maitoa kyllä riittää, mutta ei pidä enää kovin pitkää aikaa nälkää poissa. Pääasiassa maidolla mennään edelleen, mutta 2-3 kertaa päivässä saa pieniä määriä soseita lisäksi. Tähän mennessä hallussa maissi, peruna, bataatti, päärynä, vadelma, persikka, mango, viimeisimpinä broileri ja mustikka. Broisku meni kivasti perunamuusin seassa sauvasekoittimella jauhettuna (ei näyttänyt lainkaan herkulta), samoin isoäidin tarjoamat pakastemustikat soseutettuna samalla laitteella. Mustikan kanssa tosin taidettiin riehaantua, ja eilisen maistelun jälkeen on tänään neiti tuhauttanut parit ripulikakat. Meni ohi, eli ihan selvästi mustikasta johtui. Kun toiselle maistuu kaikki niin kauhean hyvin, ettei aina malttais alkuun maistattaa sitä teelusikallista, kun ei mistään ole mitään vaivoja (vielä) tullut.. Paitsi nyt mustikasta. Hirmuisen herkullista näytti olevan, ja veikeän näköinen äidin pikku gootti.. Tähän väliin ajattelin lisätä kuvan Unskista mustikkasuisena, mutta vuodatus.net ei nyt ole oikein samaa mieltä.. Yritän muistaa lisätä myöhemmin.

Nokkamukista menee vellit hienosti, silloin harvoin kun jaksan enää iltaisin tarjota. Ei tuntunut olevan kauhean suurta merkitystä yöuniin moisella suhraamisella. Jossain vaiheessa 6kk+ aloitellaan iltapuurot. Nokkamukin nokkaosuus tuntuu välillä melko turhakkeelle, tänäänkin tytsy joi hienosti mukin reunasta hörppien päärynäsosetta. Joo, äiti teki itse melko mehukkaasta päärynästä melko litkua sosetta :) Lusikoiminen oli niin pelleilyä että kokeiltiin juoden, ja sehän olikin kovasti näppärämpää. Eikä oikeasti tullut mitään sotkua edes, enemmän sotkua tulee lusikoinnista.

Haha.. Ostin tosiaan sauvasekoittimen ja reippaana äitihahmona duunaillut tässä soseita pimulle.. Huoh. Sopivasti sattui K-Supermarkettien hedelmätarjous samaan syssyyn, eli ostin kovasti omenoita, päärynöitä, luumuja ja muutaman ison mangon.. Joo, olen jo tullut siihen tulokseen että oli viimonen kerta kun ihan tosissani yritän hedelmäsoseita pakastaa, ainakaan jääpalamuoteissa. Ei toimi. Luumusose vielä jotenkin irtosi silikonimuotista, mutta semmoisista vanhanaikaisista muovisista.. Ehei, ei toivoa. Toki parasta hedelmäsose onkin juuri tuoreesta hedelmästä valmistettuna, mutta kun olivat niin halpoja hetelmät niin pitihän sitä..

Ja arvatkaas vaan, miten meinasi koko sosetouhu tyssätä alkuunsa, kun aloitin homman luumuilla. Itkuhan siinä meinasi tulla mokomien kanssa, kun hyvän tovin tuumailin helpointa tapaa kuoria. Keksin lopulta näppärän konstin, taipuisalla yleisveitsellä fileerasin hedelmät nahoistansa. (Siinä vaiheessa tuli mieleen kyllä semmoinenkin ajatus, josko kuorien irti kalttaaminen toimisi samoin kuin tomaateilla.. Eiköhän.)

Nyt on pakkasessa porkkanasosetta (toimii - irtoaa jopa muoteista nätisti), luumusosetta (silikonimuotista irrottelin nätisti luumusydämiä erilliseen pakastusrasiaan yhteen kasaan, toisen eli sen kovamuovisen muotin laitoin takaisin pakastimeen häpeämään soseineen päivineen) ja päärynäsosetta. Päärynäsose ei muuten irtoa nätisti edes silikonimuotista. Tästä lähtien en edes yritä pakastaa mitään makeita mössöjä. Ovat vaan tahmaisia ja inhottavia. Tai sit siirryn makeiden soseiden kanssa pakastamaan ne suoraan johonkin pilttipurkkeihin tms, ja jätän väliin tommosen pelleilyn jääpalamuottien kanssa..

Käytiin muuten viikko sit lauantaina ihan itseksemme uittamassa tyttöä, onnistui hienosti ja oli kivaa! Hähää, tyhmä vauvauintiohjaajatätikin pyöri vielä paikalla vauvauintien jo loputtua, ja näki meidät uimassa ihan itsenäisesti. Olin tyytyväinen, näki että me pärjätään aivan loistavan hyvin ilman huonoja ohjaajiakin!

Nyt ei kyllä lanttu leikkaa enää kovinkaan terävästi, eli lopetan suosiolla ja suljen koneen. Yritän ehtiä, jaksaa ja muistaa päivitellä taas hieman ahkerammin. Mutta nyt tosiaan se anoppilan mittainen tauko.